Teatteriarvio: Valtapeli vaanii rakkautta Venus turkiksissa -näytelmässä

Vanda (Armi Toivanen) tekee kaikkensa saadakseen Wandan roolin Thomaksen (Sampo Sarkola) ohjaamassa näytelmässä, mutta mitkä ovat hänen motiivinsa?


Mikä: Komediallisia aineksia sisältävä musta draamatrilleri Venus turkiksissa
Missä: Helsingin Kaupunginteatteri, Pengerkadun näyttämö, Pengerkatu 11 Helsingissä
Milloin: Ensi-ilta 7.4.2016, esitykset 21.5.2016 asti. Lisätiedot osoitteessa www.hkt.fi.


On synkkä ja myrskyinen ilta, ja turhautunut ohjaaja Thomas (Sampo Sarkola) lopettelee koe-esiintymistä nuhruisessa newyorkilaisessa teatterissa. Hän on turhaan yrittänyt löytää naisnäyttelijää Venus turkiksissa -näytelmän päärooliin. Näytelmä pohjaa itävaltalaisen Leopold Ritter von Sacher-Masochin 1870 ilmestyneeseen novelliin Venus im Pelz, joten ihan pissistä ylhäistä Wandaa esittämään ei voi ottaa.

Sitten kaatosateen keskeltä horjuu teatteriin läpimärkä Vanda (Armi Toivanen), joka väkisin haluaa vielä koe-esiintyä Thomakselle. Tusinasutturalta vaikuttava Vanda väittää tutustuneensa Wandan rooliin vain pintapuolisesti, mutta kaivaa silti kassistaan vintageasuja ohjaajan vakuuttaakseen. Todellinen yllätys kuitenkin koittaa, kun Vanda lausuu ensimmäisen repliikkinsä.

Mutta onko Vanda se, joka väittää olevansa, ja mitä hän lopulta Thomaksesta tahtoo?

Hilkka-Liisa Iivanaisen ohjaaman aikuisten näytelmän on kirjoittanut amerikkalainen näytelmäkirjailija, käsikirjoittaja ja kirjailija David Ives. Kantaesityksensä Venus in Fur sai Off-Broadwayllä vuonna 2010.


Vanda taitaa tuntea koe-esiintymisensä tekstin paremmin kuin myöntää.

Armi Toivasen nimi houkuttelee tietysti teatteriin myös niitä, jotka siellä eivät yleensä käy. Toivanen ei silti  sorru toistamaan  Vandassaan sinänsä mainioita Putous-hahmojaan, vaan tekee tästä taitavasti vain juuri ja juuri tunnistettavan ja aavistuksen naurettavan nuoren naisen. Vanda on sukua Hippu Kylbergille, mutta hyvin etäisesti.

Vaikuttavaa Sampo Sarkolaa on nähty viime vuosina myös elokuvissa ja televisiossa, mutta oikeuksiinsa hänen karismansa pääsee vasta näyttämöllä. Toivasen ja Sarkolan keskinäinen kemia toimii erinomaisesti, ja he vaihtavat taitavasti 1800-luvun näytelmätekstistä nykypäivään kesken lauseen. Kaksikko pitää yhdessä hyvin yleisön pihdeissään, ja tunnelma tihenee.

Arvaamaton Vanda saa ohjaajan (Sampo Sarkola) hämmentymään.

Paketissa riittää raflaavia ja eroottisia elementtejä, joista ammentaa. Masokismi on saanut nimensä Leopold Ritter von Sacher-Masochin mukaan, ja hänen  kohunovellinsa  Venus im Pelz on osin omaelämäkerrallinen. Kuluneiden liki 150 vuoden aikana teksti onkin taipunut myös muun muassa viideksi elokuvaksi, sarjakuvaksi sekä pariksi musiikkikappaleeksi.

Pengerkadulla ei piehtaroida turkiksissa, mutta korsetteja ja korkoja on luvassa.  Jos ei takerru fetisseihin ja stereotypioissa seksikkääksi miellettyyn rekvisiittaan, alta paljastuu kuitenkin  sangen kiinnostavaa ja osuvaa pohdintaa niin parisuhteissa kuin miesten ja naisten välisissä suhteissa yleensäkin  piilevästä vallankäytöstä.

Tekisi mieli suositella esitystä pariskunnille, mutta en oikein uskalla: saattaa liipata liian läheltä. Mutta jos oikeasti on valmis pohtimaan parisuhteen valtapelejä, Venus turkiksissa tarjoaa siihen oivan alustuksen.


Plussaa:
+ Pieni ja intiimi katsomo tuo esityksen lähelle.
+ Hauskat ääniefektit, joita ei onneksi sorruta käyttämään liikaa.

Miinusta:
- Näytelmän kesto on tunti ja 40 minuuttia ilman väliaikaa. Esityksen intensiivisyyden vuoksi väliajattomuus on oikea ratkaisu, mutta  loppua kohden väsyvät vähän sekä näyttelijät että yleisö. Hiukan olisi voinut mittaa lyhentää.


Näytelmän trailerin voit katsoa tästä:




(Kuvat: Henrik Schütt / Helsingin Kaupunginteatteri)

Kommentit