 |
| Kokki (Risto Kaskilahti, vas.), Virta (Iikka Forss) ja komisario Palmu (Mikko Kivinen) ovat löytäneet johtolangan. |
Mikä: Komediallinen murhamysteeri Komisario Palmun erehdys
Missä: Helsingin Kaupunginteatteri, Arena-näyttämö, Hämeentie 2 Helsingissä
Milloin: Kantaesitys 24.8.2016, esitykset 31.12.2016 asti. Lisätiedot osoitteesta www.hkt.fi.
Kun suomalaisilta kysytään erilaisissa äänestyksissä kaikkien aikojen fiktiivistä kotimaista suosikkijeparia, voiton vie liki aina komisario Palmu. Kirjailija, akateemikko Mika Waltari loi hänet vuonna 1939 salapoliisiromaaniinsa Kuka murhasi rouva Skrofin?. Heti seuraavana vuonna ilmestyi Waltarin seuraava dekkari Komisario Palmun erehdys (1940), jonka pohjalta Matti Kassila ohjasi 1960 samannimisen elokuvan. Sen kotimaiset elokuvakriitikot äänestivät vuonna 2012 kaikkien aikojen parhaaksi kotimaiseksi elokuvaksi.
Teatterilavalla Komisario Palmun erehdystä ei ole aiemmin nähty, mutta nyt se on saanut kantaesityksensä Helsingin Kaupunginteatterissa. Näytelmän on ohjannut Mika Waltarin tyttärenpoika, teatteriohjaaja ja kirjailija Joel Elstelä.
 |
| Amalia Rygseck (Leena Uotila) on joutunut komisario Palmun (Mikko Kivinen) kuulusteluun. |
Komisario Palmun erehdyksessä komisario apulaisineen selvittelee omalaatuisen ja upporikkaan Bruno Rygseckin murhaa 1930-luvun Helsingissä Eiran hienostokaupunginosassa. Waltarin rikosromaania en valitettavasti ole lukenut, mutta elokuvaversion katsoin nyt uudelleen muistin virkistämiseksi. Yli 50 vuotta vanha leffa näyttää edelleen yllättävän modernilta ja särmikkäältä, ja uusi teatteriversio on siihen verrattuna suorastaan siloiteltu. Muttei yhtään hullumpi.
Teatteriversion Mikko Kivinen ei tietenkään voi olla suomalaisten mieliin lähtemättömästi Palmuna piirtynyt Joel Rinne, mutta mallikkaasti hänkin oman komisarionsa rakentaa. Siinä missä Rinne ärähtelee, Kivinen pikemminkin murahtelee.
Palmun alaiset Virta (Iikka Forss) ja Kokki (Risto Kaskilahti) ovat nytkin muutamaa kohtausta lukuunottamatta lähinnä statisteja taustalla. Makeimmat naurut yleisöstä irrottaa napakoilla kommenteillaan Leena Uotilan vanha neiti Amalia Rygseck.
Kiinnitin erityisesti huomiota pariin hienoon sivurooliin. Vuokko Hovatta kikattaa mainiosti seurapiiriperhosena Irma Vanteen osassa, ja Antti Peltola on vekkuli vähän pöpinä, naukkuja kohmeloon kaipailevana Aimo-serkkuna. Eero Saarista ei ole tunnistaa niljakkaana Batlerina.
 |
| Antti Peltola ja Vuokko Hovatta tekevät kumpikin mainion sivuroolin. |
Kun taustalla siis on koko ajan suomalaisten rakastama ja hyvin tuntema elokuvaversio, olisi sulaa hulluutta pistää koko pakettia uusiksi. Teatteriversio eteneekin Waltarin hengessä perinteitä kunnioittaen, ja hyvä niin. Eli kyllä, tälläkin kertaa Kämpissä lauletaan kostealla lounaalla tummista silmistä
Ensimmäisessä näytöksessä tekstiä on paljon, ehkä vähän liikaakin, ja välillä seisotaan pitkään paikallaan rivissä selittämässä. Eloa tarinaan tuovat lähinnä toimivat takaumat ja etenkin Jari Pehkosen irrottelu törkeänä Bruno Rygseckinä.
Toinen näytös on onneksi dynaamisempi ja toiminnallisempi, eli lopulta kokonaisuus ei kuitenkaan tunnu liian pitkältä ja pysähtyneeltä.
 |
| Rikos on tapahtunut, ja syllisiksi sopivia näyttäisi olevan talo täynnä. Rooleissa ovat Mikko Kivinen (vas.), Vappu Nalbantoglu, Leena Uotila, Antti Peltola, Aino Seppo ja Iikka Forss. |
Helsingin Kaupunginteatteri esiintyy teatteritalon remontin aikana pitkin kaupunkia useilla pienillä näyttämöillä. Teatterilaisille evakosta on epäilemättä kovasti riesaa ja harmia, mutta katsojan kannalta siinä on kyllä puolensa.
Komisario Palmun erehdykseen tuo oman viehkon tunnelmansa yli 90-vuotiaassa Arenan talossa Hakaniemessä sijaitseva Arena-näyttämö. Aikoinaan elokuvateatterina toiminut hurmaava tila tulvii menneen maailman glamouria ja siirtää jo itsessään katsojan takavuosikymmeniin. Katariina Kirjavaisen sinänsä pienelle ja staattiselle näyttömölle luoma, funkista henkivä lavastus on kaunis ja toimiva. Tapahtuma-aikaa ja paikkaa vaihdetaan nokkelasti hyvin pienilläkin konsteilla. Takaumien toimivuus taas on paljolti Kari Leppälän valojen ansiota.
Myös Sari Salmelan pukuja pitää kehua. Vuokko Hovatta, Aino Seppo ja Vappu Nalbantoglu näyttävät upeilta ja ankkuroivat hyvin asuillaan tapahtumat ajallisesti 1930-luvun Helsinkiin.
Moni yleisössä haluaa varmasti juuri nostalgisen teatterikokemuksen legendaarisen komisario Palmun seurassa. Sellaisen Kaupunginteatterin kelpo esitys kyllä minusta tarjoaakin. Rohkenen silti toivoa, että se tutustuttaisi rikostutkijaan myös muutaman tällä vuosituhannella syntyneen katsojan. On siinä sen verran mainio mies.
Näytelmän trailerin voit katsoa tästä:
(Kuvat: Henrik Schütt / Helsingin Kaupunginteatteri)
Kommentit
Lähetä kommentti